Select language
  • Muistilista on tyhjä. Lisää kohteita ja sisältöjä muistlistalle painamalla "Lisää muistilistalle".

    Pinta-ala m2
    Makuuhuoneita kpl
    Nunc bibendum erat diam, non vulputate magna aliquam fermentum.
    5+2 henk
    Varaa
    999,99 €
Koli-info
Etusivu / Koli-info / Kehittyvä Koli / Koli syvintä suomalaisuutta
Lisää muistilistalle

Koli on syvintä suomalaisuutta

 

Monien mielestä Pohjois-Karjalan Koli on Suomen kaunein luontomatkailukohde. Koli on ainutlaatuinen kokonaisuus – yhdistelmä kansainvälisestikin tunnettuja luonto- ja kulttuuriarvoja sekä laadukkaita ja monipuolisia matkailupalveluja.

Kolin kansallismaisemia voi ihailla makunsa mukaan korkeiden rinteiden huipulta tai Pielisen aalloilta. Kolilla kohtaavat järvi-Suomen ja vaaramaisemien parhaat piirteet. Suomen viidenneksi suurin järvi Pielinen, metsäiset maisemat, saaret sekä Kolin vaarojen jylhät piirteet tarjoavat suomalaisuuden suosikkimaiseman. Koli on aktiivisen luonnossa viihtyvän ykköskohde.

Kolin kansallispuisto

Koli tunnetaan kansallismaisemasta ja Kolin kansallispuistosta. Vaaramaisemia, järviluontoa, harvinaista geologiaa ja kaskiperinnettä vaaliva kansallispuisto houkuttelee vuosittain yli 130 000 vierailijaa. Kansallispuiston polut ja ladut kutsuvat kokemaan kansallismaiseman omin jaloin. Matkailu on sovitettu tarkoin yhteen kansallispuiston suojelutehtävien kanssa. Luontokeskus Ukon matkailuneuvonta palvelee matkailijoita ja Kolin kansallispuistoon tutustuvia vieraita.

Taiteilijoiden Koli

1800- ja 1900-lukujen taitteessa Koli iskostui suomalaisten mieliin Eero Järnefeltin, Juhani Ahon, Pekka Halosen, I.K. Inhan, Jean Sibeliuksen ja muiden taiteilijoiden töiden kautta. Kolista oli tullut kalevalaisen maiseman ja suomalaisuuden symboli. Kansallisromantiikan ja karelianismin aikaan Koli tuli tunnetuksi myös matkailukohteena. Kolin maisemat ovat vaikuttaneet myös mm. kirjailija Heikki Turusen tuotantoon. Kirjailija Kurt Vonnegut kirjoitti haltioituneena jäätyneistä mustikoista, joita hän löysi maisteltavakseen syksyisen Kolin rinteiltä.

Koli suomalaisuuden ja kalevalaisuuden symbolina toimi vahvana henkisenä, sensuurin ohittavana taisteluaseena 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kansallisuuskamppailussa. Sanoja ei tarvittu, kun pääkaupungin poliittisten taistelujen keskellä nostettiin seinälle esimerkiksi Eero Järnefeltin maalaama "Syysmaisema Pielisjärveltä" (1899). 

Suomen vanhin merkitty luontopolku avattiin 12.7.1896 Kolilla. Samana kesänä rakennettiin Kolin ensimmäinen matkailumaja. Koli oli jo tuolloin yksi suositummista matkailukohteista Suomessa.

Kolin ydin on kalliossa

Koli on kulkenut vahvasti mukana suomalaisten historiassa. Kun tänään katselee Kolin korkeita kuusikoita, on vaikea kuvitella, että kallioita ovat joskus koristaneet trooppiset kasvit! Kolin geologian historia on huumaava kertomus koko maapallon kehityshistoriasta. Noin 1800 miljoonaa vuotta sitten mannerlaattojen törmäyksessä vanha laatta painui alaspäin kohti maapallon ydintä ja nuorempi laatta työntyi ylöspäin. Nuoresta laatasta muodostui nykyisten Kolin vaarojen edeltäjä, karjalaiset poimuvuoristot eli Karelidit. Maisema oli samanlainen kuin Alpeilla tänään. Terävähuippuiset, yli viisi kilometriä korkeat vuoret laaksoineen ja järvineen muodostivat hulppean näkymän.

Korkeat vuoret kuluivat kuitenkin vuosimiljoonien aikana hitaasti nykyiselleen.

Samaan aikaan laattojen törmäyksessä alimmaiseksi jäänyt laatta liikkui pikkuhiljaa. Se liikkui ensin kohti päiväntasaajaa ollen välillä trooppisilla, välillä kuivilla alueilla. Ennen nykyiselle paikalle tuloaan laatta poikkesi mutkan Etelämantereen lähettyvillä. Tänä aikana muuttuvat ilmastovyöhykkeet kuluttivat vuoristoa tehokkaasti. Kylminä kausina kallioita kulutti mannerjää, kuumina ja kosteina aikoina sateet.

Kolin kalliot ovat tämän kulutushistorian viimeisintä vaihetta, vanhan vuoriston alinta osaa, joka aikanaan muodostui aavikolta valuneesta merenrantahietikosta. Syvällä maan sisässä noin 10 km syvyydessä kvartsiittikiveksi tiivistynyt hiekka on kovuutensa ansiosta säilyttänyt Kolin vaarat muita alueita korkeampana.

Tulivuorten purkaukset ja mannerlaatan halkeamat Kolilla muodostivat aikanaan kallioperään vulkaanisia alueita. Nämä alueet ovat vuorten kulumisen jälkeen tulleet maanpinnalle ja näkyvät tämän päivän maisemassa ravintorikkaina, lehtomaisina alueina. Tästä on hyvänä esimerkkinä Paimenvaaran alue. Magmapurkausten tulokanavia ovat Pielisen saaret Sikosaari ja Hölösaaret.

Kolin onni on siinä, että edellä kuvatun tapahtumasarjan seurauksena täällä mannerlaatan paksuus on yli 70 km. Menetpä Kolilta mihin suuntaan tahansa, laatan paksuus ohenee. Tästä syystä täällä on vakaimmat olot koko maapallolla.

Luontokeskus Ukon pysyvä "Kolin perintö" -näyttely kertoo moniulotteisesti Kolin historiasta ja geologiasta. Puolen tunnin ajomatkan päässä Kolilta, Juuan Nunnanlahdessa sijaitsevan Suomen Kivikeskuksen tarjonta esittelee upeasti kiven elämää ja käyttöä.

Ihminen Kolilla ja Kolin kylä

Ensimmäiset asukkaat Koli sai vasta 1600-luvulla. Nyt asukkaita Kolin kylällä on hieman alle 300 henkeä. Koli kuuluu osana Pielisen toisella puolella sijaitsevaan Lieksaan. Kolilla toimii Kolin yhtenäiskoulu, jossa on kaksi luokkaa ja oppilaita noin 20.