Räsävaaran näkötornista maisemia ihaillaan yli 300 metriä merenpinnan yläpuolella. Itse torni on vain 18 metriä korkea, mutta se sijaitsee vaaran laella. Tornista avautuvat huikeat näkymät Kolin vaaroille ja Pieliselle. Tornista hahmotat muun muassa Kolin kansallispuiston kokonaisuuden paremmin kuin mistään muualta. Vuonna 1998 rakennettu torni sijaitsee noin 5 km Kolin kylältä. Erinomainen kohde kesäisin auringonlaskun aikaan!
Näkötorni on merkitty Kolin palvelu- ja retkeilykarttaan, jota myydään alueen palvelupisteissä ja verkkokaupassa.
Kolia ympäröivä laaja ja Suomen neljänneksi suurin järvi Pielinen on yhtä erottamaton osa Kolia kuin kuuluisat Kolin vaarat. Erämaiseen Pieliseen voit tutustua kalastamalla, melonta-, vene- ja suppailuretkillä ja talviaikaan Koli-Vuonislahti -jäätiellä, husky-safareilla tai hiihtämällä.
Kolin edustalla Pielisestä nousevia Pieni-Hölöä ja Iso-Hölöä sanotaan Suomen katsotuimmiksi saariksi, ja Kolin edustalla kulkee pitkä ja kapea harjusaarten ketju. Kolin kansallispuiston saarissa voi patikoida ja pitää nuotiota sekä majoittua teltassa näihin opastetuissa paikoissa.
Tarhapuron putous solisee kauniin vehreän lehtometsän keskellä. Putous on komeimmillaan lumien sulamisen aikaan. Putousta lähestyttäessä veden solinan voi kuulla parhaimmillaan satojen metrien päähän. Paikalle päästessä näkee vesivirran ryöppyävän kalliolta yli 15 metrin korkeudesta, joskin vapaata pudotusta on vain jokunen metri. Talvella voit tunnustella jäisen putouksen sileää pintaa. Tarhapuron polku lähtee Rantatieltä, matkaa vanhan metsän läpi on noin kilometri. Se on merkitty Kolin palvelu- ja retkeilykarttaan, jota myydään alueen palvelupisteissä ja verkkokaupassa.
Kolin aarteisiin kuuluvat myös vanhan maatalouden ajalta periytyvät ahot. Mäkränahon, Purolanahon, Ikolanahon, Havukanahon ja Mustanniittyjen kukkaloisto lumoaa kävijän kauneudellaan. Vaarametsien siimeksessä on myös arvokkaita ahoja, muun muassa Vaaralanaho, Turusenautio, Soikkeli sekä Ylä- ja Ala-Murhi. Monissa paikoissa voit edelleen nähdä kivijalkoja, nauriskuoppia ja muita vanhan asutuksen jäänteitä. Elävimmän kulttuuriympäristön löydät Ollilasta, Turulasta, Vaaralasta, Mattilasta ja Lakkalasta, joiden ympäristöjä hoidetaan yhä laiduntamalla, kaskeamalla ja niittämällä.
Juuassa sijaitsevan Porttilouhen rotko vie kulkijan toiseen maailmaan. Satumaailmaksikin kutsutun rotkon pohjakivet ovat peittyneet pehmeällä, upottavalla sammaleella, joiden päällä kulkija pystyy ihailemaan pohjalla virtaavaa, lumoavaa Porttipuroa.
Tarujen mukaan Porttilouhi on aikoinaan ollut kansanparantajien sekä alueen noitien seremoniapaikka – sairaita ihmisiä kuljetettiin Porttilouhen kiviportin lävitse, karkottaen heitä riivaavat pahat henget sekä sairaudet. Pohjoispäästä löytyy myös pyhä uhripaikka, itse luontoäidin muokkaama amfiteatteri, jossa ihmiset uhrasivat niin ruokia kuin eläimiä.
Lue lisää ja tutustu reittikarttaan >>
Paalasmaa on Juuan kunnassa sijaitseva saaristo, joka koostuu kolmesta saaresta: Pääsaari, Toinensaari ja Kolmassaari. Saaria yhdistävät toisiinsa sillat, mutta itse saaristoon pääsee vain elämyksellisellä Hirvisalmen lossilla. Lisäksi, Paalasmaa on Suomen sisävesien korkein asuttu saari.
Paalasmaan kohteita ovat muun muassa saaristotien varressa olevat maisemapysäkit, Kaajanlammen lintutorni sekä Sydänvaaran näkötorni, joka kohoaa Pääsaaren korkeimpaan kohtaan. Paalasmaassa on myös suosittu Camping alue kesäterasseineen.
Petrovaarassa sijaitseva Koppalon aarniometsän luontopolku johdattaa retkeilijän luonnonkauniin suojelualueen lävitse. Noin 3,3km mittaisen reitin varrella pääsee tutustumaan niin kulotusalueisiin, louhikkoon, lampiin, soihin, vanhaan metsään sekä Pitkävaaralta avautuvaan näköalaan.
Alue on iäkkyytensä ansiosta myös todella lajirikas, ja siellä pääseekin tutustumaan harvinaisempiin lajeihin, kuten helottavan punaisiin limasieniin sekä kalpeaan mäntykukkaan. Koppalon luontopolku tunnetaan myös nimellä Muurahaisenpolku.
Vuokko on Juuan suurimpia kyliä kunnan pohjoisosassa Pielisen ja valtatie 6:n välissä, Vuokonjärven rannalla. Vuokonjärvi jakaa kylän viiteen osa-alueeseen: Vihtasuo, Etelä-, Keski-, Länsi-, ja Pohjois-Vuokko. Itä-Vuokko puuttuu, sillä sen paikalla on Pielinen.
Vuokon luontokohteita ovat muun muassa Vuokonjärven lintutorni, Vuokonjoki ja kallioleikkaus, Härkilouhen kalliomuodostelma, historiallinen Pyötikön luostarialue sekä hurmaava Keski-Vuokon kulttuurimaisema.
Napakallion laki häämöttää vain reippailun päässä Koli Freetimen pihapiiristä. Leveä ja valaistu polku johdattaa kulkijan loivaa ylämäkeä pitkin Napakallion laavulle. Laavulla Kolin hulppeat näköalat levittäytyvät palkitsemaan patikoinnin.
Samaiselta paikalta alkava Valkealammen kierros yhdistää niin metsä- kuin järvi-idyllin. Lumen alta sulava, leveähkö nurmireitti muuttuu paikoin kapeaksi poluksi, ja pitkospuut siivittävät kosteimpien kohtien ylitse. Pysähdy ihailemaan maisemia puunjuurelle käenkaalien peittämälle kankaalle tai reitin varrella oleville silloille.
Harjumaisemaa, soita, järviä sekä vanhaa metsää kelopuineen pääsee ihailemaan Juuan omalla Juukaharju -reitillä. Vaalean jäkälän peitossa oleva harju kuuluu Iso-Karhun luonnonsuojelualueeseen - kannattaa kokeilla, yltävätkö kätesi reitin suurimman petäjän ympäri.
Keihäsjoki on Juuan vanhojen metsien suojelukohteista suurin, Polku kulkee aivan joen vierellä, välillä reitti poikkeaa läheisille lammille. Reitin alkupäässä sijaitsee vaatimaton, 1982 rakennettu Autiotupa, jossa on mahdollisuus niin uida, kalastaa, tehdä nuotio kuin myös yöpyä veloituksetta.
Meillä riittää nähtävää! Tutustu myös Juuan muihin luontokohteisiin - nämä ovat kohteita, joita koko kunta suosittelemme!
Luontokohteiden esitteitä on myös tarjolla Kolin matkailuneuvonnassa, Kolinportilla, Kivikylän matkailuneuvonnassa, Juuan kunnantalolla sekä juukalaisissa yrityksissä. Nappaa mukaan omasi!