Hae sivustolta

Miksi lähteä Lappiin, kun voi lähteä Lieksaan?

Pitkospuita ja silta suolammen yli

Miksi lähteä Lappiin, kun voi lähteä Lieksaan?

Lieksa on korpiseikkailijan unelmakohde. Pielisen kainalosta avautuvat edelleen karunkauniit salomaat, joihin retkeilijä voi halutessaan kadota päiviksi kuuntelemaan honkien huminaa. Karhunpolku -retkeilyreitti kulkee itärajan metsissä Patvinsuon kansallispuistosta Ruunaan retkeilyalueen kautta Lieksan pohjoisosaan Teljoon tarjoten kulkijalle pääsyn Karjalaisten laulussa esitettyihin aatoksiin: ”Lauluna sen kosket kuohuu, Järven aallot loiskuaa, Säveleitä salot huokuu, Ikihongat humajaa”.

Karhunpolku mutkittelee monipuolisten kohteiden kautta, jotka soveltuvat myös päiväretkeksi. Tein kolmen päivän kierroksen Lieksan itärajalle Karhunpolkua seuraillen sykähdyttävien luontokohteiden perässä. Jos etsit Lieksasta erämaista ihmeteltävää, tästä löytyy jo hyvää vinkkiä käymisen arvoisista retkikohteista.

Hirsimökin seinä ja havumetsää

1. Pohjoisessa lähellä Kuhmon rajaa saloseutuja halkoo Jongunjoki. Aikaisemmin ahkerassa uittokäytössä ollut erämainen joki on kykyään melojien suosiossa luonnonkauniiden maisemien ja helppojen koskiensa ansiosta. Täällä naavasormisten havupuiden katveessa kiemurtelee myös Karhunpolku myötäillen jokimaisemaa. Reitin varrelle pääsee tekemään hyvin päiväretkiä metsäautoteitä myöten. Teljossa metsäautotien päästä alkaa mäntykankaita kiertävä polku, joka vie Otroskosken autiotuvalle. Vanha kämppä komeilee kuusikon suojissa ja rannalla odottaa jokaisen retkeilijän unelma: autiosauna. Saunaa ylläpitää Lieksan kaupunki, ja se on retkeilijöiden vapaassa käytössä. Jokea seuraamalla, tai autolla sorateitä ajellen pääsee helposti ihastelemaan Aittokosken kuohuja. Aittokosken rantatörmällä voi tulistella laavulla samalla kun kuuntelee koskien laulantaa. Rannan veneenlaskupaikka on yksi Jongunjoen melontareitin lähtöpisteistä, sillä Aittokosken jälkeen Jongunjoki rauhoittuu ja muuttuu seesteisemmäksi virraksi kiertelemään hiljaksiin kohti Rasvasuo-Kitkasuon soidensuojelualuetta.

2. Rasvasuo-Kitkasuon soidensuojelualue on Lieksan piilotettu helmi. Vanhat kuuset taputtelevat naavasormilla olalle, kun tepastelee alueen pohjoisosassa karhunpolkua myöten Valamajoen autiotuvalle. Karhunpolku kiertää alueen länsipuolella Jongunjokea myötäillen. Alueen itälaitaa halkoo metsäautotie, jolta pääsee polulle vaivatta. Rasvasuo-Kitkasuon soidensuojelualue on osa Pohjois-Karjalan aapasuovyöhykettä, ja se on suojelun ansiosta säilynyt pääosin erämaisena.

3. Änäkäisen virkistysmetsä sijaitsee Nurmijärven taajamasta koilliseen. Täällä honkien lisäksi myös historia havisee. Polut mutkittelevat kilpaa vanhojen sotahistoriallisen jäänteiden kanssa pitkin harjumaisemaa. Saarijärven ympäri kulkee reilun 3 kilometrin mittainen rengasreitti, jonka varrella olevalle laavulle voi pysähtyä evästelemään. Toisessa päässä on pysäköinti alue ja kota, saattoipa siellä olla savustuspönttökin nurkan takana. Saarijärvestä voi kalastaa kalastusluvalla istutuskirjolohia, ja vesille pääsee helposti vuokraamalla veneen paikalliselta matkailutoimijalta. Änäkäisellä on sijainnut viimesotien aikana viivytysasema ja Salpalinjan etuasema. Vanhoja puolustusasemia on kunnostettu, ja alueen historiaan on esitelty laajasti infotauluin. Änäkäiselle kannattaa siis varata hetki jos toinenkin alueen monipuoliseen tutustumiseen.

4. Kontiovaaran maisematie on terävien mäntyharjujen selässä kiemurteleva soratie, jonka reunoilta laskevat jyrkät varvikot suolampiin. Autolla kannattaa hiljentää vauhtia, sillä maisemien hienous herpaannuttaa herkästi tarkkasilmäisimmänkin kuljettajan. Tie kulkee läpi Pienen Ritojärven suojelualueen, jonne kannattaa ehdottomasti pysähtyä ihastelemaan ikihonkia. Pysäköinti alueelta lähtee reilun 5 kilometrin mittainen luontopolku suojelualueen ympäri. Polku sukeltaa perinteisen Pohjois-Karjalaisen tureikon läpi suolle suopursujen huumaavan tuoksun saattelemana. Sieltä polku johdattelee kulkijan Ritosärkän päällä kulkevalle muinaiselle kärritielle kuuntelemaan honkien huminaa. Pienen Ritojärven rantaan laskeutuessa tullaan laavulle, jossa istuksien on mukava vaikka seurailla lintujen puuhia järvenselällä.

5. Pitkäjärven karua erämaajärveä halkovat kapea mäntyharjut korpikuusten ympäröimänä. Alue sijaitsee Patvinsuon kansallispuiston koillispuolella lähellä Kitsiä Karhunpolun saattelemana. Ilomantsiin menevä tie kulkee alueen vierestä, joten Pitkäjärvi soveltuu mainiosti myös päiväretkikohteeksi. Merkittyjä reittejä ei Karhunpolun lisäksi ole, mutta kartasta katsoen voi polkuja ja metsäautoteitä yhdistäen kiertää ympäräreitinkin. Hukkalammen kupeesta lähdettäessä Karhunpolku mutkittelee ensin suojelualueen läpi, mutta sama kelohonkien jylhä rivi saattelee kulkijaa läpi kankaiden Pitkäjärven toiseen päähän asti autiokämpälle. Reitin varrelle mahtuu kivisten polkujen ja pitkospuiden lisäksi pieniä siltoja ja suolämpäreitä. Pitkäjärven halkaisee Kirkisensalmi, jonka kainalosta löytyy laavu ja tulentekopaikka. Tästä matka jatkuu vielä Markunsalmea kohti autiotuvalle. Ison kämpän pihapiiristä löytyy autiotupa, varaustupa ja retkeilijöiden käytössä oleva sauna hiekkapohjoisella rannalla.

6. Lieksan itäisimmässä kolkassa sijaitsee Ukonsärkkä. Alue on sen verran syrjässä, että sinne harvoin sattumalta eksyy, mutta asiakseen kannattaa ehdottomasti mennä. Harjualue soineen kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan, ja tarjoaa kulkijalleen palan aitoa itäsuomalaista erämaata. Noin 5 kilometrin mittainen polku kulkee kelohonkien katveessa harjuja ja soita myöten. Retken voi aloittaa kummasta päästä harjualueen polkua tahansa. Ukonlammen rannalla sijaistee laavu, jossa retkeilijä voi hengähtää evästauolle.

Käy myös: Lieksan keskustan tuntumassa Lieksanjoen suulla sijaistee Pielisen museo. Pappilanniemen kahden hehtaarin alueelle on koottu kattava ulkoilmamuseo, joka esittelee erityisesti Pielisen-Karjalan historiaa menneiltä vuosisadoilta. Museoalueella on esillä eri aikakausilla rakennuksia, taloja ja pihapiirejä, joiden varjoisen tunnelmallisiin huoneisiin kävijä voi pujahtaa tutkimaan mennyttä arkea ja elämää. Isosti esillä on vahvasti alueella vaikuttanut savotta- ja uittokulttuuri, johon kävijän kannattaa ehdottomasti poiketa tutustumaan.

teksti ja kuvat: Taru Korhonen

Yhteistyössä: VisitKarelia

Sinua voisivat kiinnostaa: