”Tulkehhan lämpimähän, eipä tässä kiireh ole, tulkehhan pakisemaan. Tervetulgoa. Astukkeehan tuvah. Oon tehnu piirroita. Ottoote, ottoote. Maisttuuko, ottotteehan lissee.”
Nämä sanat kuullessaan vieras on jo saanut ensikosketuksen karjalaisesta vieraanvaraisuudesta, joka vie notkuvien pöytien ääreen. Vieras otetaan vastaan sydämellisesti ja häntä kohdellaan kuin perheenjäsentä.
Karjalaisen vieraanvaraisuuden yksi tärkeä tunnusmerkki on ruoka- ja kahvikulttuurin tärkeä rooli. Karjalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu luonnonantimien eli sienien, marjojen, kalojen ja lihojen arvostaminen ja hyödyntäminen ruuanlaitossa. Nämä aarteet saavat suussa sulavan muodon perinteisesti uunissa hauduttaen tai paistaen. Nämä maut jättävät ikuisen makumuiston herkkujen maistajalle. Ei pidä myöskään unohtaa suolaisia ja makeita leivonnaisia, joita kahvipöydät notkuvat. Pullat, kakut, karjalanpiirakat ja kukkoset, ruisleipää unohtamatta ovat tärkeä osa ruokakulttuuria, joilla pidetään vieras tyytyväisenä ja maha kylläisenä pitkän aikaa.
Karjalaiseen vieraanvaraisuuteen kuuluu vilkas jutustelu. Karjalaiset ja heidän jälkeläiset ovatkin usein kovia puhumaan ja tarinaa riittää aiheesta kuin aiheesta. Pian vieraskin huomaa kertoneensa huomaamattaan koko tarinansa. Jutustelu saattaa johdattaa vieraan myös saunan lauteille, jossa mahdolliset murheet hukutetaan kiukaan höyryihin ja palataan ulkomaailmaan sielu kevyempänä.
Karjalaisen vieraanvaraisuuden perinne levisi Karjalan evakoiden mukana ympäri maata, mutta erityisesti Pohjois- Karjalassa se elää ja voi hyvin edelleen. Perinteet ja tapakulttuuri on aikojen saatossa muuttunut, mutta ne kulkee silti vahvasti Karjalaisten jälkeläisten identiteetissä ja tavassa kohdata ihmiset sydämellisesti.
Jos pääset kosketuksiin karjalaisen vieraanvaraisuuden kanssa, et ikinä tiedä mihin matka johtaa. Johti se minne tahansa, et tule ikinä unohtamaan kokemusta. Iloiset, puheliaat ja anteliaat karjalaiset jäävät ikuisiksi ajoiksi sydämeesi.
