Kolilla raivattiin puustoa Järnefeltin ja Inhan ikuistamilta paikoilta: ”Yhteisiä maisemiahan nämä ovat”, sanoo metsänomistaja

Ulkoilureittejä ja taukopaikkoja kunnostetaan nyt muun muassa Loma-Kolin suunnalla, mikä ohjaa kävijäpainetta pois Kolin kansallispuistosta. Työhön kuuluu myös puuston poistamista maisemapaikoilta.

Osmo Tolvanen (kuvassa oik.) laski lapsena mäkeä samassa kohtaa, jossa Eero Järnefelt maalasi Metsämaisema-taulun vuonna 1895. Nyt rinteestä on poistettu muutamia kymmeniä puita, jotta maisema avautuu Räsälammelle asti. Paikalle on tulossa Järnefeltin maalauksesta kertova tietotaulu. Vierellä Kolin reitistöjen saavutettavuus -hankkeen Mika Okkonen. Kuva: Heikki Hamunen

Kolin kansallispuiston ulkopuolella kunnostetaan ulkoilureittejä ja taukopaikkoja yksityisten maanomistajien metsissä. Tuloksena on lisää vaihtoehtoja patikointiin, maastopyöräilyyn ja polkujuoksuun muun muassa Kolin kylän ja Loma-Kolin välillä.

Kolin kylän ja Loma-Kolin välille kunnostettu reitti ohjaa patikoijia, polkujuoksijoita ja pyöräilijöitä uudelle Sutkan kodalle. Kota korvaa paikalla pitkään palvelleen laavun. Kuva: Heikki Hamunen.

Vanhat paikat, uudet maisemat

Räsävaaralla työhön on kuulunut myös puuston raivaamista vanhoilta maisemapaikoilta. ”Yhteisiä maisemiahan nämä ovat. Reitit vievät niin pienen alan, että niillä ei ole merkitystä. Kolin matkailun palvelua tuotetaan sillä, että metsässä on reittejä ja taukopaikkoja”, sanoo kolilainen Osmo Tolvanen.

Tolvasen metsään Räsävaaralla rakennettiin näkötorni 1990-luvulla. Sittemmin metsätila on siirtynyt Tolvasen pojalle, joka hänkin suhtautuu reitistöön myönteisesti. Kesän alussa Tolvasten metsään raivattiin tilat uudelle kotalaavulle, kuivakäymälälle ja puuliiterille. Samalla sorastettiin uusi pysäköintialue sekä osa Räsävaaran huipulle vievästä reitistä.

Erityisen mielissään Tolvanen on siitä, että raivatuilta maisemapaikoilta avautuvat nyt samat näkymät, joita Eero Järnefelt ja I. K. Inha ikuistivat 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Tolvaset haluavat pitää maisemapaikat avoimina jatkossakin.

”Kun tällaiset taiteilijat ovat aikanaan paikalla käyneet ja tallentaneet maisemia, hyvin tärkeitähän ne ovat. Tähänkin kun tuodaan rinnalle Inhan ottama kuva 1900-luvun alusta, niin siinähän Kolin mäet ovat melkein puuttomia”, Tolvanen sanoo metsämaisemasta, joka avautuu Räsävaaralta kohti Kolin korkeimpia vaaroja.

Kolin Räsävaaralta voi nähdä muun muassa Puijon tornin, Outokummun kaksi tornia, Pohjois-Karjalan keskussairaalan sekä Lieksan vesitornin. ”1930-luvulla rakennetusta kolmiomittaustornista näki seitsemän kirkon tornit. Nykyinen torni on korkeammalla, mutta kirkkojen torneja ei näy yhtään, kun metsät ovat sadassa vuodessa peittäneet näkyvyyden”, sanoo Osmo Tolvanen (vas.). Oikealla Kolin reitistöjen saavutettavuus -hankkeen olosuhdeasiantuntija Mika Okkonen.

Polutkin palvelua

Ohi kävelevien matkailijoiden kommentti lämmittää Tolvasen mieltä, kun he kehuvat piipahdustaan Räsävaaralla. ”Tällaisia lauseita kuuluu usein. Niiden sävy on aina, että tänne pitää tulla uudestaan.”

Hyvillä mielin ulkoilureittien tuunaamisesta on myös kolilainen Jorma Kukkonen. Hänenkin mailleen on rakennettu uusi laavu, kuivakäymälä ja puuliiteri. ”Eihän tämä paha homma ole. Pitäähän Kolilla vipinää olla”, Kukkonen sanoo laavun penkillä, josta on suora näkymä puolen kilometrin päähän kotiovelle.

Maanviljelijänä työuransa tehnyt Kukkonen on palvellut 1990-luvulta lähtien myös Kolin matkailua. Tehtävät ovat kattaneet muun muassa kiinteistöhuoltoa ja lumitöitä.

”Ei Koli lopu kansallispuiston rajalle. Kylä on täynnä kahviloita, on ala- ja yläkoulu, kukkapuutarha ja veistospuisto. Ulkoilemaankin voi hyvin välillä lähteä muualle kuin kansallispuistoon. Kolista jää aika paljon kokematta, jos liikkuu koko ajan samoilla urilla.”

Jorma Kukkonen teki uuden Purnuvaaran taukopaikan maansiirtotyöt. Kukkosen maille, Kolin valaistun ladun ja Jerontien varrelle rakennettiin uusi kotalaavu, kuivakäymälä ja puuliiteri. Kukkkosen sylissä 11-vuotias nelirotuinen Elmo.

Uutta tarvitaan

Ulkoilureittien kunnostamistyöt tehdään Kolin reitistöjen saavutettavuus -hankkeessa. Hankkeen kokonaisbudjetti on liki 700.000 euroa. Siitä Euroopan maaseuturahaston 2023–2027 tuki kattaa 485.000 euroa.

Itä-Suomen elinvoimakeskuksen Mika Pirinen sanoo, että reitistöhanke on poikkeuksellisen suuri Pohjois-Karjalassa. Toisaalta tarvekin on mittava. ”Kolin kansallispuiston ydinalueella retkeilypaine on kova. Ydinalueen reitit ovat kuluneet voimakkaasti, eikä palveluvarustus kaikilta osin vastaa tarpeita”, Pirinen sanoo.

Kansallispuistoa hallinnoivan Metsähallituksen aiempaa pienemmät resurssit eivät helpota tilannetta. Alueen kehittämiseksi on haettava uusia keinoja, Pirinen sanoo. Pirisen mukaan investointi reitistöön parantaa vastuullisen ja kestävän matkailun mahdollisuuksia. Laajemmalle ulottuvat reitit luovat pohjaa ympärivuotisille ohjelmapalveluille ja houkuttelevat matkailijoita viipymään alueella pidempään.

”Nykyisin Kolilla retkeillään pääasiassa vain kansallispuiston ydinalueella, ja moni viipyy seudulla vain lyhyen aikaa. Huikeita kohteita on myös ydinalueen ulkopuolella. Näiden kokemiseen reitistö antaa lisää eväitä.”

Tiivistettynä: Kolin reitistöjen savutettavuus -hanke

Lieksan kaupungin hallinnoima hanke, jolla muun muassa kehitetään Kolin alueen reitistöjä ja parannetaan alueen ohjelmapalveluyritysten toimintaedellytyksiä.